Näytetään tekstit, joissa on tunniste nukenvaatteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nukenvaatteet. Näytä kaikki tekstit

perjantai 30. toukokuuta 2014

Vanhempia aikaansaannoksia

Talven mittaan on tullut tehtyä yhtä sun toista käsityötä, lähinnä aika pienen mittakaavan juttuja. Tässä jokunen niistä.


Kangaskasseja lahjaksi. Pinkki kangas aikoinaan ompelutarkoituksiin ostettua lakanaa, kukat painettu kangasvärillä sapluunan avulla.

Ekaluokkalainen on ilmiömäinen tuhoamaan yöpuvunhousuja: alta aikayksikön saa polvet puhki. Ompelin parit kierrätyshousut teemalla "eipähän harmita kun hajoavat", mutta tietenkin Murphyn lakia mukaillen nämä ovat kestäneet käyttöä ennätysmäisen kauan. Eipä harmita sekään.

Raitahousut on tehty miehen puhkikuluttamista pitkistä kalsareista resoritkin hyödyntäen, ruudulliset taas omista pieniksi jääneistä pyjamahousuistani.

Kaikki nämä nukenvaatteet on tehty yksistä lapsen velourhousuista. Ensin tein ison nuken housut ja kuvittelin housujen olevan tuhotut, mutta yhdestä lahkeesta resoreineen tulikin pienemmälle nukelle hame (rusetti säilötty lapsen vaatimuksesta alushousuista, jotka piti heittää pois) ja toisesta lahkeesta resoreineen mekko kummallekin talouden barbille.

Nukenvaatteita on tullut tehtailtua muutenkin, osa lahjoitettu eteenpäin ilman dokumentointia ja osasta en muista, onko ne jo mahdollisesti blogattu. Tässä nyt ainakin kahdet puolipotkuhousut isoveljen rikkinäisestä punaisesta paidasta (ohje bongattu netin ihmemaasta), hame jälleen yksien rikkinäisten housujen lahkeesta sekä pikkuvaippa ja hame jämäkankaista.

Tässä vielä yksi uljas luomus, josta oli kovaa vauhtia tulossa villasukka minulle itselleni. Ihan ohjeen mukaan tehty palmikkoneule ohjeen mukaisella (7 veljestä) langalla alkoi jossain vaiheessa vaikuttaa siltä, ettei se tule ikinä mahtumaan kenenkään jalkaan. Tulikin sitten tyylikäs mekko barbille.

Villasukatkin ovat tuloillaan (toisella ohjeella), mutta jäivät kesken kaiken odottelemaan, kun tuli akuutti kaulahuivitarve. Nyt pääseekin jatkamaan sukkaneuleen kanssa.

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Surautteluja


Tässä jo reilun viikon takaisen iltapäivän tuotokset, aiemmin en ole joutanut bloggaamaan :) Lasten leikkiessä kaikessa rauhassa keskenään sain ommeltua kasaan kaikki aikoja sitten leikkelemäni pikkujutut. Reilu 1,5 tuntia siihen meni eikä kukaan tullut kertaakaan roikkumaan hihaan!


Nukenvaatevaraston täydennystä. Hame pilvitrikoon jämistä, vihreäraitainen paita/mekko on miniversio omasta iänikuisen vanhasta paidastani alkuperäistä pääntietä hyödyntäen sekä yöpuku samasta vanhasta yöpuvustani, josta jo yhden nukkekokoisen tein. Anopilta lainattu loistoidea käyttää valmista napitusta! Housut leikkasin ihan kaavan kanssa (SK4/2007), muut vapaalla kädellä. Yöpuvun paidassakaan ei ole erillisiä hihoja vaan etu- ja takakappaleet ovat T-muotoiset, ja hyvin toimii :)



Lisää ikivanhojen jämäkankaiden jalostamista hyötykäyttöön: kuljetuspussukka matkoja varten ja säilytyspussukka sukkapuikoille. Jälkimmäisestä olen sangen ylpeä. Mallia kyllä katsoin pidempien puikkojen kotelosta, jonka olen joskus saanut lehtitilauksen kylkiäisenä. Tämän tekemistä olin suunnitellut jo pitkään. Vielä voisi kangastussilla merkitä puikkojen koot lokeroihin, mutta ei tässä kiirettä. Nimittäin kaiholla katselen noita sukkapuikkoja ja mietin, uskaltaisinko testata ranteen kestävyyttä, mutta en taida tässä työnalun kynnyksellä uskaltaa.

Nämä ovatkin todellisia nostalgiakankaita. Vaalemmasta kukkakankaasta tein ysiluokalla lappuhaalarit, jotka olivat tosi ahkerassa käytössä pitkän aikaa, ja tummemmasta kankaasta samoihin aikoihin kannet rippi-Raamattuuni.


perjantai 15. helmikuuta 2013

Mittatilaustöitä

Tein tämmöisiä.

Jaa mitä ne ovat? No tietenkin pukuja 4-vuotiaan ihanille synttärilahjaponeille, ettei raukkojen tarvitse palella.


lauantai 1. joulukuuta 2012

Pieniä juttuja, mutta tarpeeseen

Käly miehineen oli viikko sitten lastenvahtina. Vastapalvelukseksi saivat asun seuraavan päivän 70-luku -bileisiin. Toisin sanoen ommella surautin lisäkaistaleet vanhoihin farkkuihin :D Lopputulos oli yllättävän tyylikäs.


Vajaa 4-veen lempipuuhia on nukkejen hoitaminen eli lähinnä pukeminen ja riisuminen. Pienimmillä nukeilla ei oikein ole ollut valinnanvaraa vaatetuksessa, joten kehittelin omasta päästä muutaman pikkuvaatteen. Molemmat housut on tehty lasten rikkinäisistä sukista ja niistä olen kovin ylpeä.

Turkoosi paita neulottu ja harmaa mekko jämätrikoosta. Mekon oli tarkoitus sopia tuolle oikeanpuoleiselle, en tajua miten leikkasinkaan ihan pöhkösti valtavan suuren. Onneksi jämäkankaita riittää, niin voin yrittää uudestaan toivottavasti paremmalla onnella ja onneksi on noita isompia nukkeja, jotka myös mieluusti ottavat vastaan uusia vaatteita.

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Pusseja herneille (ja vähän muutakin)


 Heräsin aamuvarhain muun perheen nukkuessa (kello oli 7.55, olemme ihanasti kesärytmissä) ja sain kuningasajatuksen, että meille tarvitaan hernepusseja. Katselin makuuhuoneen verhoa ja totesin, että siinäpä oiva kangas tuohon tarkoitukseen. En sitten malttanut innostukseltani nukkua enempää, vaan aloitin Äidin Ompelupäivän ja sain aikaiseksi vaikka mitä!



Makkarin verhoa ei tarvinnut tuhota, koska kangasta oli verhon jäljiltä enemmänkin. Noitahan tekisi vaikka kuinka, ja huomasin katsovani yhtä sun toista kangasta sillä silmällä, että tuostahan tulisi ihana hernepussi. Ehkä kahdeksalla kuitenkin pärjää näin alkuun.


Tämä ei ole hernepussi, vaan föönipussi. Säännöllisen epäsäännöllisillä uimahallikäynneillä olen kuljettanut fööniä tylsästi muovipussissa ja miettinyt, että tekaisen kuljetuspussin, kunhan seuraavan kerran innostun ompelemaan.

Kangas on kälyn muuttokuormastaan lahjoittamaa Marimekkoa. Kaksinkertainen kangas ja tarrakiinnitys.

Eilen tämä nukke sai ylvään nimen Vauva Prinsessa Pikkumyy ja tänään yöpuvun. Onhan hänen pääasiallisena toimenaan tulla riisutuksi ja peitellyksi sänkyyn välillä useita kertoja päivässä ja tähän asti asiaankuuluva vaatetus on puuttunut. Kangas on peräisin omista vanhoista pyjamahousuistani, kaavat Baby Bornin paita ja housut Suuresta käsityölehdestä 4/2007.

Rohkenin ensimmäistä kertaa kokeilla tuota paitaa, jossa on olkapäillä tarrakiinnitys. Olipahan näperrystä, vähän suuremmat linjat ovat enemmän minun juttuni kyllä. Nuken pää mahtuu pääaukosta juuri juuri, kolmevuotias hämmästyksekseni selvisi tästä mutta käsien saaminen hihoihin oli ainakin ensisovituksella liian vaikeaa. Täytyy ehkä jossain välissä näperrellä vielä edestä auki oleva napitettava/tarratettava paitaversio. Vastapainoksi  housut ovat sitten valtavan isot (leikkasin valtavat saumavarat muistellessani aiempien tällä kaavalla tehtyjen housujen olleen aika naftit). Vyötärökuminauha onneksi auttoi asiaa huimasti.

torstai 29. heinäkuuta 2010

Isompia ja pienempiä vaippoja

Vihdoinkin eräs ikuisuusprojekti valmistui. Tein näitä sarjatyönä monta reilun tunnin sessiota ja aina vaan riitti hommaa.


Kuopukselle muutama lisävaippa uhkaavasti lähestyvää päivähoidon aloitusta varten. Tarkoitus olisi siis hoitaa vaipatus sisävaipoilla ja villahousuilla.

Vaaleansininen flanelli on vanhasta pyjamastani. Ruskeaa raitabambua hankin osaksi vaippaa, osaksi housuja varten. Piparikukka-joustofroteeta on voinut bongata jo paristakin ompeluksestani. Ihan kokonaiseen vaippaan ei viimeksimainitun leveys riittänyt, vaan toisen siivekkeen jouduin leikkaamaan erikseen, mutta yksi kuvion rikkova sauma ei ole vakavaa, tulipahan kuitenkin melkein koko loppupala kangasta käytettyä.

Piparikukkavaippa on tehty Kestovaippayhdistyksen kaavalla, koko L, ja muut Suuren käsityölehden 2/2010 kaavalla, myös koko L paitsi vaipan pituutta ja siivekkeitä on vähän lyhennetty.

Kaikissa vaipoissa on kiinteänä imuna kerros mikrokuitufroteeta ja kaksi kerrosta bambupuuvillafleeceä sekä läpässä samanlainen kasa (paitsi yhteen laitoin toisen läppä-bambukerroksen sijaan joskus aiemmin valmiiksi huolitellun kaksinkertaisen vohvelikangasimun). Vaippojen sisäpinta on bambujoustofroteeta, vaaleansinisessä tosin vain läpän pinta ja itse vaippa bambupuuvillaa, kun bambujoustista ei minulla ollut jäljellä enempää.

Tosi tuhteja ovat ihan tarkoituksella, että olisivat varmasti riittävän imukykyisiä. Kuivuvat varmaan tosi hitaasti, mutta eivätpä hoitovaipat kuitenkaan kuivu seuraavaksi aamuksi, niin ihan sama... [Lisäys ensimmäisen käyttökerran jälkeen: mikrokuitofrotee on paitsi tosi paksua ja tosi pehmeää, myös tosi nopeaa kuivumaan. Tuhtiudestaan huolimatta nämä vaipat kuivuivat nopeammin kuin monet vanhat. Eivät ehkä kuitenkaan seuraavaksi aamuksi, jos vasta työpäivän jälkeen pistää pyykkikoneen pyörimään.]

Jokohan nämä olivat viimeiset vaippani..? Ilmassa on merkkejä kuivaksioppimisen edistymisestä ja hoitotädin säännöllinen potatus saattaa tuottaa piankin tulosta. Tai sitten uudenlainen arki pistää pienen niin sekaisin, ettei pottailu enää suju tämänkään vertaa.


Lasten nuketkin saivat vaippansa. Vaaleansininen on jo aiemmin blogattu, josta poistin kaikki kuminauhat, nyt mahtuu BabyBornille paremmin. Tummansininen velour on lastenvaatteiden ylijäämää. Tästä vaipasta puuttuu vielä etureunan tarra. Kapeaa tarraa on mielestäni toinenkin pätkä nyt loppuun kulutetun lisäksi, mutta se on jossain muualla kuin pitäisi... Punaruutuinen vaippa on esikoisen pulleampivyötäröiselle vauvalle vähän suurennettu malli. Sen kangas on toisesta vanhasta pyjamastani.

Nämä ovat aika hitti. Kuopuksen suosikkileikkejä on, että joku (lue: äiti)
pukee nukkevauvalle kaikenlaisia vaatteita, jotka hän sitten riisuu uudestaan ja uudestaan. Tarrallinen vaippa on tosi näppärä riisua.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

No nyt se taas onnistui

Nimittäin se pääntie. Ihan siisti paita syntyi, vaikkakin hihat vähän törröttävät taas. Seuraavan paidan kanssa täytyy siis keskittyä siihen.

Tästä kankaasta olisi nimittäin aikomus tehdä toinenkin paita itselle. Ostin tätä outlet-myymälästä ison palan, jossa keskellä on päänmentävä reikä. Reilusti puolet on vielä jäljellä. Taidan ottaa varman päälle ja tehdä toisenkin samalla kaavalla enkä ala haaveilemaan kivasta, mutta hivenen monimutkaisemmasta paitaohjeesta, jonka tekoa joskus jo suunnittelin.

Aloittelin myös muutamaa vaippaa hurjaa vauhtia lähestyvää päivähoidonaloitusta varten. Kuminauhaa ei kuitenkaan ollut varastossani tarpeeksi niihin kaikkiin, joten tilasin samalla kunnon imumateriaaleja enkä tehnyt valmiiksi sitä yhtäkään, mihin kumppari olisi riittänyt. Jotain valmista sentään tuli vaipparintamallakin.


Ihkaensimmäinen nukenvaippa kuopuksen uudelle nukelle. Liian nafti tuli, vaikka ohje oli nimenomaan BabyBornille - tosin en tehnyt ihan ohjeen mukaan. Esikoisen pienemmälle, pehmeävartaloiselle nukellekaan ei oikein mahdu. Täytyy siis vähän jatkojalostaa ohjetta, mukavan nopeasti tuollaisen tekaisee ja jämäkankaita kyllä piisaa useampaankin vaippaan.

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Kuminauhattomia housuja

Näihin omiin kesähousuihin on kyllä tarkoitus laittaa kuminauha vyötärölle, mutta en pelkkää kuminauhanpätkää viitsi tähän hätään ruveta hankkimaan. Onhan sitä kesähousukeleihin vielä vähän aikaa kai.

Ohjeena käytin velourhousuja Suurestä käsityölehdestä 11-12/2009. Lahkeensuut tein erilailla kuin ohjeessa, kun resorimaiset kaitaleet farkkukankaasta eivät tuntuneet niin luontevilta kuin käännetyt lahkeet. Tulikohan niistä oikeasti noin eripariset kuin kuvassa näyttää..? Langanpäätkin jäivät tyylikkäästi leikkaamatta.

Kangas on silitystä inhoavan unelmaa, ohutta ryppyistä puuvillaa. Eurokankaasta myyjän suosittelemana. Hieman epäilytti, miten joustavalle kankaalle tehty ohje toimii joustamattoman kankaan kanssa, mutta ihan hyvinhän se. Malli ei ole muodoilleni paras mahdollinen, mutta tarkoituksessaan eli lähinnä kotioloissa pidettävinä ihan toimivat. Kunhan vain saa sen kuminauhan hankittua.

Jämäpaloja ei juuri jäänyt, mutta sen verran sentään, että sain aloitettua valmistautumisen kuopuksen nukkeleikkiaikaan :)



Testissä Suuren käsityölehden 4/2007 housut Baby Born -nukelle. Esikoisen nukke on pienempi, joten aika reilut pöksyt ovat sille. Vyötärö ei kuitenkaan tässä käytössä kaipaa kuminauhaa. Kuja sellaiselle on olemassa, joten sen voi pujottaa jos alkaa tuntua tarpeelliselta.

Kukkaunia


Kuopus nukkuu toistaiseksi unipussissa, mutta viimeistään kesähelteillä saa siirtyä sieltä peiton alle. Mielessä oli ehtinyt käydä, että voisi hankkia jotain pirtsakampaa pussilakanaa esikoiselta periytyvien lisäksi, kun anoppilan aarreaitasta löytyi tällainen ihanainen kangas. Riitti pitkältä sivulta taitetuksi pussilakanaksi ja hyvin ohuin saumavaroin vauva-tyynyliinaksi. Jämistä sai esikoisen Vauvanukkekin oman setin. (Esikoisella on tapana nimetä kaikki lelunsa näin kovin epämielikuvituksellisesti :) )



Tyynyn sisällä on äitini kaapinpohjilta löytämä palanen vaahtomuovia kaksinkerroin taitettuna. Peitto on pelkästään kaksinkertaista kukkakangasta.