lauantai 14. heinäkuuta 2012

Matkamuisto

Jei, olen päässyt ahkerimpien aikojeni tahtiin: bloggaus päivässä, parhaassa kaksi :) Eilen ja tänään olen tosin lähinnä ommellut aikaisemmin valmiiksi leikattuja juttuja. Kyllähän näin tulee nopeasti valmista kun ei ole liian monimutkaiset ommeltavat.



Kuva on aika kamala, mutta tässä on Bohemian tunika vol. 2. Kavensin kaavaa muutaman sentin, mahdollisesti parempi.

Kangas on tuliainen Jyväskylästä, missä olimme kesälomamatkalla. Hotellimme oli ihan Eurokankaan vieressä, joten pakkohan siellä oli piipahtaa. Trikoolaarista löytyi tämä ihana mustapohjainen kukkatrikoo, hintaa huimat 8,85 euroa 1,3 metristä. Kasvatin paidan hintaa 50 % ja ostin myös joustonauhaa, jota testasin olkapäiden rypytyksiin. Ehkä näin on siistimpi kuin tavallisella kuminauhalla.

Olipa kerran lakana

...joka joutui Prisman poistomyyntiin, päätyi erään perheen kärryihin ja joutui leikellyksi.
Ensimmäisestä palasesta tuli huivihattu uusimman Suuren käsityölehden (7/2012) ohjeen mukaisesti. En nyt ihan ymmärrä, mikä on tämän hyöty tavalliseen huiviin verrattuna, mutta eipähän enää tarvitse mennä ainoassa edustuskelpoisessa kesähatussani mustikkametsään ja pelätä tahroja.


Huivi on sektorin muotoinen, moneen kertaan taiteltu ja parista kohtaa ommeltu. Takana on kuminauha, joka ohjeen mitoilla jäi vähän turhan löysäksi. Nuo sinne tänne sojottavat huivinpäät ovat vapaasti solmittavissa.


Mainittakoon, että kuvan otti seuraavan kuvan poseeraaja, joka halusi vastapalvelukseksi ottaa äidistä blogikuvan.


Kun nyt sattui olemaan sopivan väriset langat koneessa eikä kukaan perheenjäsen edelleenkään seurankipeä, surautin kasaan myös tämän pinkin unelman, joka odotteli valmiiksi leikattujen pinossa.



Ponitrikoo on tilattu Sampsukalta, ohje on aikaisemminkin käyttämäni mekko Suuresta käsityölehdestä 1/2009. Raglanhihat ja kuminauhat hihansuissa ja pääntiellä. Koko 104 ilman saumanvaroja, ei liian suuri nyt ja menee pitkään tunikana.

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Varaston tyhjäystä

Kaikki tämän postauksen ompelut on tehty ylijäämätarvikkeista, yhtään mitään en ole ostanut niitä varten. Pengoin pitkästä aikaa kangasvarastoani erästä tulevaisuuden ompelutyötä varten. Siihen ei löytynyt sopivaa, mutta kaikenlaista unohdettua, hyödynnettävissä olevaa tuli vastaan.

Ajatuksissa oli, että nuorempi lapsi tarvitsee uusia trikoopaitoja ja leggingsejä mekkojen kanssa pidettäväksi syksyllä, kun vanhat alkavat jäädä pieniksi. Totesin, että on varmaan kustannustehokkaampaa käydä kaupasta nappaamassa kuin ruveta tilaamaan kankaita (samoilla postikuluilla kun sitten yleensä tulee tilattua kaikkea muutakin), piirrellä uudet kaavat ja muka jossain välissä ehtiä ommellakin.

Kaapissa kuitenkin oli iso pala jämätrikoota ja lainassa Suuri käsityölehti 1/2009, jossa oli sopivasti sekä trikoopaidan että leggingsien ohje. Huolellisesti asettelemalla sain kaikki tarvittavat palaset mahtumaan kankaalle ja niin tuli se jämä tuhottua kokonaan.

Kokona on 104 cm ilman saumanvaroja. Housuja ommellessani ajattelin, että taisi kyllä tulla ihan ylipitkät lahkeet, mutta niin vaan kävi, että olivat ihan hyvän pituiset. Pikku tyttöni ei ole enää kovin pieni.


Samalla kertaa löytyi myös vaaleanpunaista trikoota samanlaisen paidan tarpeisiin. Tämän asun suuri miinus on, että se ei ole tarpeeksi vaaleanpunainen, ei edes vaaleanpunaisten applikaatiokukkasten kanssa. Tyttö kyllä lupasi käyttää sitä jonkun (oletettavasti vaaleanpunaisen) mekon kanssa jonain päivänä, mutta ei tänään edes kokeeksi.



Eräänä iltana aloitin villasukkaprojektia ja mietin, että olisipa kivempaa kun olisi kankainen säilytyspussi iänikuisten muovipussien sijaan. Tuumasta toimeen, noin vartin päästä minulla oli kankainen säilytyspussi. Kangas on anopin varastoista napattua pussilakanaa, kiinnitysnyöri kesähatustani. Nauha irtosi pesussa ja totesin hatun olevan kätevämpi ilman alati rusetilta aukeavaa koristenauhaa, joten nauha jäi pyykkitelineen reunaan odottelemaan uutta käyttökohdetta.