
Olen odotellut kaavaa kivaan lyhythihaiseen kesämekkoon tyttöselle, mutta en ole mieleistä vielä löytänyt. Päätin tuhota yhtä kesäistä kangasta testaamalla, miten hyväksi todettu velourtunika toimii ohuehkolla trikoolla. Ihan kivastihan se.
Kaava siis sama Suuren käsityölehden mekko/tunika kuin aiemmin, kokona itse pienennetty n. 86 cm, tällä kertaa hihat suoraan 92-senttisestä kaavasta. Ihanan pehmeä kukkatrikoo on Eurokankaan palalaarista kesäistä mekkoa varten ostettu.

Tämä toinen mekko on tähänastisen harrasteluni kunnianhimoisin hanke, johon kuului tukikankaan kiinnisilitystä, poimutusta ja jopa elämäni ensimmäinen vetoketju. Jatkossa taidan pitäytyä yksinkertaisissa perusvaatteissa, sen verran hermojen päälle tämä kävi. Valmista tuli lopulta ja kutakuinkin kunnialla siitä kai selvittiin, mutta kovin läheistä tarkastelua mekko ei kyllä kestä...

Malli on Dolly-trikoomekko Ottobresta 6/2008, koko 86 cm. Noudatin ohjeita tunnollisesti, paitsi hihansuihin ompelin perherauhan säilyttämiseksi vain perinteiset kuminauhakujat. Ohjeen mukaan olisi kuminauharengas olisi pitänyt ensin ommella hihansuulle. Vaippojen teko on kyllä harjaannuttanut kuminauhan ompeluun, mutta renkaan ompelu tuntui liian suurelta viimeiseltä haasteelta. Halusin nimittäin saada mekon valmiiksi ennen kuin mies lähti illaksi pois kotoa, että malttaisin touhuta iloisesti lasten kanssa. Maltoinkin.
Nanson vaaleanpunainen trikoo on yksi muutamista poikkeuksista periaatteeseen "itse en osta mitään vaaleanpunaista tytölleni". Ostettu nostalgisesti lapsuudenkotini paikkakunnalta kangaskaupasta, joka kyllä oli muuttanut viereiseen vanhaan taloon, mutta myyjä oli sama kuin lapsena äidin kanssa kangasostoksilla käydessä.
P.S. Pahoittelen action-kuvien laatua. Vikaa sekä kamerassa että kuvattavan poseeraushaluissa.