keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Ehkä maailman nopeimmat shortsit

Lisää pelastuksia autonpesurättikasaan joutumiselta. Polvireikäisistä yökkärihousuista tuli näin tyylikkäät kotishortsit kesäksi ;)



Jos lahkeensuut näyttävät eriparisilta, se johtuu siitä että ne ovat. Tuhosin alalanganloppuja ja lopulta piti vähän puolata lisää, kaikkiaan noissa on kolmea tai neljää erisävyistä sinistä lankaa...

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Äidiltä tyttärelle


Ompeluharrastuksen myötä vanhoilla loppuunkäytetyillä lempipaidoillani on valoisammat tulevaisuudennäkymät kuin päätyä autonputsausräteiksi. Olin säästellyt ihanaista, mutta kainaloista käyttökelvottomaksi pinttynyttä trikoopaitaani odotellen kivaa lyhythihaisen mekon ohjetta. Sellaista ei tuntunut löytyvän, joten uskaltauduin tekemään oman kokeilun.

Hihat ovat aiemmin kokeillun t-paidan kaavasta, helma Suuren Käsityölehden 2/2010 liivihameesta. Helma olisi saanut olla pidempikin, tästä tuli enemmänkin paita kuin mekko, mutta käyttökelpoinen kesällä joka tapauksessa. Pääntie on osa alkuperäisen paidan pääntiestä, ja hihat on leikattu ylijääneestä helmasta, joten ne oli huoliteltu valmiiksi. Olipa nopea ommella, kun ei tarvinnut huolitella kuin helma (siitä tulikin sitten erinomaisen epäsiisti). Alkuperäisen paidan hihat jäivät vielä odottelemaan, josko niistäkin kehkeytyisi jotain.

Tarkoitukseni on ollut joka kerta laittaa lastenvaatteisiin takareunaan merkki, josta helposti näkee, miten päin vaate puetaan. Melkein aina olen kuitenkin unohtanut tehdä sen, enkä ole saanut aikaiseksi korjata tilannetta jälkikäteen. Tässä paidassa ei tuota ongelmaa ole, onpahan Jackpotin taattua laatua ;)

torstai 18. maaliskuuta 2010

Vähän isompi tunika

Pieniä tunikoita kuopukselle tehdessäni ja suunnitellessani aloin ajatella, että semmoiset voisivat olla itsellekin kivoja. Tässäpä ensimmäinen, ei varmaan viimeinen Ikioma Tunikani. Olen ihan tyytyväinen, etenkin ottaen huomioon että malli on ikäänkuin Ikioma myöskin.

Mallin pohjana on raglanhihainen paita Suuresta Käsityölehdestä 10/2008, koko 42. Helman suunnittelin ihan omasta päästäni. Lisäksi levensin etu- ja takakappaleita vähän ja hihoja aika paljon, malli kun oli tosi ihonmyötäinen. Trikoisena olisi varmaan mennyt sellaisenaan, mutta paksumpi kangas vaati väljyyttä.

Kangas on puuvillaneulosta Lasten Metsolasta, nimeltänsä Hippiekukka. On tosiaan selkeästi trikoota paksumpaa, joten tämä on nyt "päällyspaita-tunika" (aluspaidaksi voisi ehkä valita jonkun muun kuin v-aukkoisen...). Mutta millaisia housuja tämmöisen kanssa oikein kuuluu pitää??

tiistai 16. maaliskuuta 2010

Kesää odotellessa


Näen jo sieluni silmin aurinkoisen kesäpäivän, kun ulkona on ihanan vihreää, pihasireeni kukkii ja lapset kirmaavat pihalla laivapaidoissaan.

Kangas on vuosikertatavaraa äidin kaapin perukoilta. Nukkevauvallani oli aikoinaan tästä tehdyt potkuhousut, jotka sitä ennen olivat kai käytössä minulla ja/tai veljelläni. Kangaspala tuli aika hyvin tuhottua, pienemmästä paidasta piti tehdä pari senttiä ohjetta lyhyempi, että kaikki kaavapalat mahtuivat kankaalle, ja jäljelle jäi vain pari pientä suikaletta, joita en ruvennut säilömään.

T-paidan kaava on Ottobresta 3/2008, isompi 110 cm ja pienempi 86 cm. Tulipahan harjoiteltua resorien ompelua, etenkin kun pienemmän kaula-aukosta tuli ensin liian ahdas ja piti purkaa ja leikata vähän avarammaksi (ohjeessa nimenomaan kehotettiin sovittamaan kesken ompelun ja tarvittaessa korjaamaan, en tiedä olisinko muuten hoksannut). Alkaa se sujua kerta kerralta siistimmin. Resorihihansuut ovat mielestäni kivat ja tuovat ryhtiä paitoihin. Alunperin päädyin tähän ohjeeseen kyllä tasan siksi, etten millään onnistunut löytämään perus-t-paidan ohjetta, vaikka muutama käsityölehti on tullut selattua.

Isompi paita on asteen verran tyylikkäämpi, koska helmaan ja hihansuuhun on kohdistettu kokonainen kuvio. Pienemmän paidan palaset oli asetettava kankaalle täsmälleen siihen mihin mahtuivat, mutta vastapainoksi resorit ovat siinä siistimmät.

Tätä elämänvaihetta tulen taatusti muistelemaan kaiholla myöhemmin. Leppoisaa oloa kotona, lapset touhuilevat omiaan (esikoisen hoitopäivinä vain yksi lapsi) ja melkein joka päivä ehtii istua ainakin hetken ompelukoneella :) Lasten mentyä illalla nukkumaan leikkelen monesti uusia kankaita odottamaan sopivaa ompeluhetkeä, ja mies jaksaa ihmetellä, taasko aloitan jotain uutta.

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Kalapaita versio 2.0

Iloisen kalapaidan kalat haalistuivat pesussa niin että paidasta tuli ihan kotikäyttöinen. Ajattelin, ettei se ainakaan huonommaksi voi mennä, jos applikoin uudet kalat vanhojen päälle. Yllättävän hyvin valmiiseenkin paitaan sai applikoinnit ommeltua, ja tällainen siitä nyt tuli.


Kehtaa taas pistää pojalle päälle ihmisten ilmoillekin :)

lauantai 13. maaliskuuta 2010

Mekkoja pukkaa

Olen odotellut kaavaa kivaan lyhythihaiseen kesämekkoon tyttöselle, mutta en ole mieleistä vielä löytänyt. Päätin tuhota yhtä kesäistä kangasta testaamalla, miten hyväksi todettu velourtunika toimii ohuehkolla trikoolla. Ihan kivastihan se.

Kaava siis sama Suuren käsityölehden mekko/tunika kuin aiemmin, kokona itse pienennetty n. 86 cm, tällä kertaa hihat suoraan 92-senttisestä kaavasta. Ihanan pehmeä kukkatrikoo on Eurokankaan palalaarista kesäistä mekkoa varten ostettu.

Tämä toinen mekko on tähänastisen harrasteluni kunnianhimoisin hanke, johon kuului tukikankaan kiinnisilitystä, poimutusta ja jopa elämäni ensimmäinen vetoketju. Jatkossa taidan pitäytyä yksinkertaisissa perusvaatteissa, sen verran hermojen päälle tämä kävi. Valmista tuli lopulta ja kutakuinkin kunnialla siitä kai selvittiin, mutta kovin läheistä tarkastelua mekko ei kyllä kestä...


Malli on Dolly-trikoomekko Ottobresta 6/2008, koko 86 cm. Noudatin ohjeita tunnollisesti, paitsi hihansuihin ompelin perherauhan säilyttämiseksi vain perinteiset kuminauhakujat. Ohjeen mukaan olisi kuminauharengas olisi pitänyt ensin ommella hihansuulle. Vaippojen teko on kyllä harjaannuttanut kuminauhan ompeluun, mutta renkaan ompelu tuntui liian suurelta viimeiseltä haasteelta. Halusin nimittäin saada mekon valmiiksi ennen kuin mies lähti illaksi pois kotoa, että malttaisin touhuta iloisesti lasten kanssa. Maltoinkin.

Nanson vaaleanpunainen trikoo on yksi muutamista poikkeuksista periaatteeseen "itse en osta mitään vaaleanpunaista tytölleni". Ostettu nostalgisesti lapsuudenkotini paikkakunnalta kangaskaupasta, joka kyllä oli muuttanut viereiseen vanhaan taloon, mutta myyjä oli sama kuin lapsena äidin kanssa kangasostoksilla käydessä.

P.S. Pahoittelen action-kuvien laatua. Vikaa sekä kamerassa että kuvattavan poseeraushaluissa.

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Pikapöksyt

Tällaiset sain ommeltua yhdellä istumalla kuopuksen touhutessa koko ajan vieressä. Ajattelin, että jos vaikka vaihdan koneeseen langat ja koitan ommella lahkeiden saumat ennen kuin pieni hermostuu, mutta kynät ja kangastilkut olivatkin yllättävän mielen-kiintoisia :) Eikähän tuossa kauhean kauan mennyt, yksinkertaiset pöksyt, joissa on lahkeissa vain sisäsaumat. Vyötärökuminauha puuttuu, koska ajattelin mitata ja laittaa sen vasta kun housut otetaan käyttöön, nyt on aika hankala arvioida minkä kokoiselle vyötärölle näiden pitäsi sopia. Ovat projektia "hoitovaatteita syksyksi" eli ei ollut tarkoituskaan tulla käyttöön heti.

Malli on Ottobresta 1/2009 (Saimi svetarihousut), koko pienin mahdollinen eli 92 cm. Tykästyin noihin pitkiin resoreihin, jotka tekevät housuista varsin pitkäikäiset. Saa nähdä, kestääkö ohut kukkatrikoo ehjänä niin pitkään... Mutta sitten voi ottaa resorit talteen ja laittaa ne toisiin housuihin!

Kukkakangas tarttui mukaan Tapiolan Eurokankaasta. Pähkäilin pitkään, onko se kivaa vai oikeastaan aika kamalaa, mutta päädyin lopulta ensimmäiseen vaihtoehtoon. Näitä nimenomaisia housuja varten sen ostin, ja ihan pirtsakat pöksythän noista tuli. Resori on jämiä esikoisen paidasta. Aluksi meinasin laittaa oranssia resoria, mutta sitä ei ollutkaan tarpeeksi ja tuo taitaa muutenkin olla parempi väri.