Synttärijuttuja

Helmikuu on synttärikuu: ennen kuun puoltaväliä juhlitaan paitsi molempien meidän lasten, myös useamman kaverinsa synttäreitä. Olin jo melkein menossa kauppaan ostoslistalla lapsellista lahjapaperia ja pieniä pusseja ongintasaaliita varten. Menin sittenkin kangaskaapin kautta ompelukoneelle.

Meidän lasten ja naapurintytön lahjat on jemmattu tarpeettomaksi jääneeseen verhokankaaseen. Tuotekehitysosastolle vinkkiä, että jos pussit olisivat vähän korkeampia, kiinni solmiminen sujuisi vähän helpommin.

Omilla synttärikutsuillani lapsena ongittiin aina, ja jatkan perinnettä, vaikka meillä ei olekaan yläkertaa, josta ongen voi kätevästi laskea rappukuiluun. Onnistuu se yhdessäkin tasossa, ja tänä vuonna saaliina on tällaisia pussukoita. Vihreät on leikattu vanhan Mari-paitani jämistä, oransseihin kului lähes kaikki loppu anopilta saadusta, useammassa työssä hyödynnetystä pussilakanasta.

(Luonteelleni tyypillisesti nämä ovat valmiina nyt, kun ei vielä edes ole tammikuu. Ongintapussien sisällötkin on mietitty. En toden totta ole niitä, jotka eivät saa aikaiseksi ellei deadline paina päälle. Ajatuskin ahdistaa.)