perjantai 15. helmikuuta 2013

Mittatilaustöitä

Tein tämmöisiä.

Jaa mitä ne ovat? No tietenkin pukuja 4-vuotiaan ihanille synttärilahjaponeille, ettei raukkojen tarvitse palella.


tiistai 12. helmikuuta 2013

Sukkamummo täällä hei

Viime aikoina olen tehtaillut villasukkia sitä tahtia, että edellisiä en malttanut edes päätellä ennen kuin aloitin (ja lopetinkin) seuraavat. Ihan omaan käyttöön kaikki, että sikäli tämä ei ihan oikeaa sukkamummoutta vielä ole :D


Ensin polvimittaiset pitsikuviosukat joululahjaksi tätä tarkoitusta varten toivomastani tummanviininpunaisesta 7-veikasta. Ohje Novitan 7 veljestä -lehdestä tietenkin. Vaihtelua perus-sukkailuun paitsi (helppo) pitsikuvio, myös se että sukka aloitettiin varpaiden kärjestä ja sitämyöten piti opetella uudenlainen kantapääntekotekniikka. Pari harjoituskantapäätä piti tehdä ja purkaa, ja kaivella vähän perusteellisemmat ohjeet kuin tuossa lehdessä oli, ennen kuin onnistui. Sitten kun rupesi onnistumaan, niin tulikin tosi siistit tiimalasikantapäät.


Seuraavat sukat akuuttiin tarpeeseen eli kaveriksi pari postausta aikaisemmalle neulemekolle. Idea ja varren siksak-kuvio mistäpä muualtakaan kuin kohta riekaleiksi selatusta Novitan 7 veljestä -lehdestä. Ohjeen mukaan koko sukka kantapäästä varpaisiin tehtäisiin samalla langalla, mutta oli minusta turhan synkkä eikä tuo viininpunainen olisi riittänyt eikä erityisemmin mekkoon sopinutkaan. Kuvasta näkyy vähän huonosti, mutta kantapää on siis neulottu viininpunaisella, jonka kaverina varressa Raitaa. Jalkaterä on Nostalgiaa, paitsi raidat ja kärki taas viininpunaista.

Olen nyt kolmet viimeiset sukat tehnyt parin molemmat yksilöt vaihe vaiheelta vuorotellen, enkä tästä tavasta taida enää luopua. Hivenen verran palkitsevampaa, kun ensimmäisen valmistuttua ei tarvitse aloittaa toista alusta, vaan on enää pieni pätkä toista jäljellä.

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Synttärijuttuja

Helmikuu on synttärikuu: ennen kuun puoltaväliä juhlitaan paitsi molempien meidän lasten, myös useamman kaverinsa synttäreitä. Olin jo melkein menossa kauppaan ostoslistalla lapsellista lahjapaperia ja pieniä pusseja ongintasaaliita varten. Menin sittenkin kangaskaapin kautta ompelukoneelle.

Meidän lasten ja naapurintytön lahjat on jemmattu tarpeettomaksi jääneeseen verhokankaaseen. Tuotekehitysosastolle vinkkiä, että jos pussit olisivat vähän korkeampia, kiinni solmiminen sujuisi vähän helpommin.

Omilla synttärikutsuillani lapsena ongittiin aina, ja jatkan perinnettä, vaikka meillä ei olekaan yläkertaa, josta ongen voi kätevästi laskea rappukuiluun. Onnistuu se yhdessäkin tasossa, ja tänä vuonna saaliina on tällaisia pussukoita. Vihreät on leikattu vanhan Mari-paitani jämistä, oransseihin kului lähes kaikki loppu anopilta saadusta, useammassa työssä hyödynnetystä pussilakanasta.

(Luonteelleni tyypillisesti nämä ovat valmiina nyt, kun ei vielä edes ole tammikuu. Ongintapussien sisällötkin on mietitty. En toden totta ole niitä, jotka eivät saa aikaiseksi ellei deadline paina päälle. Ajatuskin ahdistaa.)

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Urotyö

Ylpeänä esitän: todennäköisesti suurin aikaansaamani neule, ainakin käyttökelpoinen sellainen :)


Näin tämän mekon mallinuken päällä Kädentaitomessuilla marraskuussa enkä kertakaikkiaan voinut olla ostamatta siihen lankoja. En ole koskaan uskaltautunut kokeilemaan pitsi- tms. neuleita, koska vasenkätisenä ei voi vain suoraan seurata ohjetta, vaan täytyy osata soveltaa. Tämän mallineule kuitenkin näytti symmetriseltä ja suht yksinkertaiselta, joten päätin uskaltaa.

Ensin piti hoitaa joululahjaneulomukset alta pois, mutta joulukuun alussa aloitin, ja viime viikonloppuna tuli valmista. Hämmentävän tehokasta, sanoisin :)

Mekon neulominen oli tosi hauskaa ja alkukankeuden jälkeen juuri sopivan haastavaa. Ihan harmitti, kun sain kohoneuleosuuden tehtyä ja piti siirtyä tekemään pelkkää joustinneuletta. Malli on tosi yksinkertainen: kohoneuleosuudessa muutama reunasilmukan kavennus, kädenteillä ja pääntiellä pelkkää suoraa.

Ohje on Novitan 7 veljestä -lehdestä, lanka helmaosuudessa 7 veljestä raitaa ja yläosa 7 veljestä nostalgiaa. Yksi kerä kumpaakin jäi yli, pitäisiköhän tehdä vaikka sävy sävyyn villasukat :)

maanantai 7. tammikuuta 2013

Pukinkontista

Tänä jouluna meiltä lähti ennätysmäärä itsetehtyjä joululahjoja. Oli ihana tehdä lahjoja ajatellen samalla lämpöisesti lahjan saajaa :)

Vanhemmilleni tein villasukat molemmille. Äidille ruskearaidallisesta Austermann- langasta (75 % virgin wool, 25 % polyamidea, mukana Aloe veraa ja jojobaöljyä). Langan sain jokunen vuosi sitten äidiltä itseltään, nyt siis jatkojalostettuna vastalahjaksi.

Isän polvisukkien ohje on Novitan Seitsemän veljestä -ohjelehdestä. Lehti tarttui mukaan käsityömessuilta ihan toisen ohjeen takia, mutta siinä oli monta houkuttavaa juttua. Ruskeankirjava lanka on Seitsemän veljestä Tweediä, jota voitin vissiin kilon Novitan kilpailusta vuonna 2001 ja lahjoitin suurimman osan toisaalle. Raitojen väri määräytyi sen mukaan, mitä seiskaveikan jämäkeriä kaapistani löytyi.

 
Kälylle ompelin Bohemian tunikan. Ihan saajan näköinen kangas löytyi Eurokankaan trikoolaarista, onneksi turhaan pelkäsin löytyykö mitään kun vartavasten lähtee etsimään. Arviolta valitsemani koko osoittautui juuri sopivaksi.


Bambuisia tiskirättejä koko suvulle ja vähän muillekin.


Suklaamuffinipurkkeja (lisää rasva ja munat) kummitädeille, hoitotädeille ja mummolle. Yhtä versiota pääsimme itsekin kyläillessä maistamaan ja hyvää oli. Ohje Kotivinkin Jouluherkut 2012 -lehdestä.

Kuvaamatta jäivät autoharjat, joita lapset koristelivat permanent-tusseilla isovanhemmille ja kummeille, sekä leikattavasta levystä leikatut, lasten piirtämät magneetit vähän kaikille. Eskaritädeille tehtiin Jouluherkut-lehden ohjeilla koristeltuja valkosuklaita ja Yhteishyvän ohjeilla suklaafudgea. (Lisäksi pääsin näppärästi eroon monesta kaapissa jumittavasta pöytäkynttilästä.)

Suuri osa lahjoista pakattiin parista punavalkoisesta pöytäliinasta ompelemiini pussukoihin, jotka solmittiin kiinni punaisella nauhalla. Kuvassa ne, jotka jäivät meille käytettäväksi uudestaan ensi jouluna.

lauantai 1. joulukuuta 2012

Pieniä juttuja, mutta tarpeeseen

Käly miehineen oli viikko sitten lastenvahtina. Vastapalvelukseksi saivat asun seuraavan päivän 70-luku -bileisiin. Toisin sanoen ommella surautin lisäkaistaleet vanhoihin farkkuihin :D Lopputulos oli yllättävän tyylikäs.


Vajaa 4-veen lempipuuhia on nukkejen hoitaminen eli lähinnä pukeminen ja riisuminen. Pienimmillä nukeilla ei oikein ole ollut valinnanvaraa vaatetuksessa, joten kehittelin omasta päästä muutaman pikkuvaatteen. Molemmat housut on tehty lasten rikkinäisistä sukista ja niistä olen kovin ylpeä.

Turkoosi paita neulottu ja harmaa mekko jämätrikoosta. Mekon oli tarkoitus sopia tuolle oikeanpuoleiselle, en tajua miten leikkasinkaan ihan pöhkösti valtavan suuren. Onneksi jämäkankaita riittää, niin voin yrittää uudestaan toivottavasti paremmalla onnella ja onneksi on noita isompia nukkeja, jotka myös mieluusti ottavat vastaan uusia vaatteita.

lauantai 20. lokakuuta 2012

Syksyisiä pikku neulomuksia

Mitä saa, jos kerää pensasaidasta 5 litraa marja-aroniaa, penkoo kaapinpohjalta valkoisia villalankoja ja antaa nämä kaikki kaverille? No tietenkin pinon eri sävyisiä kauniita violetteja villalankoja :)


Ensimmäisenä puikoille pääsi Novita Wool, josta upouusi hienonhieno puhelimeni sai suojapussin.

Pähkäilyn alla on, mitä muuta voisi keskenään erivärisistä, maksimissaan 50 gramman keristä neuloa. Keksin jo, että pipon pienimmäiselle, mutta yllätys yllätys värisävyt eivät oikein miellyttäneet. Lämpöisempi pipo näille säille oli kuitenkin tarpeen, jemmasta löytyi sitten sopiva lanka tähän tarkoitukseen.


Ohjetta katselin Suuresta käsityölehdestä 1/2011. Kesken kaiken alkoi uhkaavasti näyttää siltä, että lanka ei riitä, joten luovasti lyhensin sileän neuleen pätkää, jolloin resorista jäi kääntövara pois. Livenä luomukseni näyttää tyylikkäämmältä kuin kuvassa, ja mikä tärkeintä, käyttäjä tykkää.

Olen viime aikoina vallan koukuttunut pikku neulomuksiin. Joululahjapino kasvaa tasaista tahtia, sitä vaan ei blogata ennen joulua :)