maanantai 17. toukokuuta 2010

Unta pussiin

Ilmojen lämmittyä piti pikku hikipään luopua uskollisesta froteisesta unipussista. Ilman ei kuitenkaan meinannut uni tulla, kun vapaat jalat olivat niin kumma juttu, että unen ja valveen rajamaillakin piti vielä tunkea koipi jostain pinnasängyn pinnojen välistä. Eipä sitten muuta kuin suunnittelemaan ohuemman unipussin tekoa. Kehittelin mielessäni liivimekon sovellusta ja keräsin rohkeutta vetoketjun ompeluun, kunnes keksin plan B:n. Tällainen siitä sitten tuli.


Materiaalina on vanha t-paita, jonka kaula-aukosta lapsen mahtuu sujauttamaan sisään. Hihat on leikattu pois ja kädenteitä sekä paitaosaa on kavennettu. Helmaan on ommeltu pätkä toista t-paitaa, jonka alareuna suljettu pussiksi. Kylläpä kelpaa taas nukahtaa.

lauantai 15. toukokuuta 2010

Kangashehkutusta

Täytyy ihan välttämättä jakaa ihanaiset kangashankintani blogin uskollisten lukijoiden kanssa, keitä kaikkia teitä sitten onkaan ;) Aikomuskaan kun ei ole ommella näistä kaikista hetimiten jotain, tilasin vaan samalla kertaa Rosa Matildalta ja Ikasyriltä vähän isommat satsit.



Ihanudet saapuivat jo yli viikko sitten, mutta eipä ole sen koomin tullut bloggailtua. (En viitsinyt ihan vaan tämän takia sitä tehdä.) Nyt kun vihdoin pääsin eroon edellisen postauksen paidoista, on osa näistä jo työn alla ja toivottavasti valmistuukin pikaisemmassa tahdissa.

Samanlaiset erilaiset


Totesinpa taas kerran, että peruspaitoja, joissa on hihat ja pyöreä pääaukko, kelpaa kyllä tehdä, mutta sen monimutkaisemmat kannattaisi jättää tekemättä. Vaikka kuinka olisivat vaikeustasoltaan yhden pallukan juttuja ja ohjeet ekallakin lukemalla selkeät, täytyisi kuitenkin malttaa näpertää vähän huolellisemmin kuin itse maltan.

Tulipa nyt kuitenkin tehtyä Suuren käsityölehden 4/2010 pusero ja aikomus
on sitä käyttääkin :) Muuten ihan ohjeen mukaisesti, mutta napinläpiä en
hetkeäkään ajatellut tekeväni, vaan nappilista on ihan näön vuoksi. (Olen
kyläl ysiluokalla tehnyt mekon, jossa oli varmaan 10 nappia läpineen,
ettei se mikään mahdoton homma varmaan nytkään olisi ollut.) Pääntien ihmettelyyn meni monta iltaa ja vähän pöhkösti tuo nappilistan yläreuna nyt törröttää, mutta onpahan viimein poissa päiväjärjestyksestä.

Ruskea kukkatrikoo on Eurokankaan palalaarista. Ohutta ja ihanan pehmoista, mutta yllättävän painavaa. Piti ottaa koko jäljellä oleva pala, joten tätä riitti toiseenkin omaan paitaan. Se on sangen onnistunut prototyyppi itse kehitellystä kaavasta. En jaksanut lähteä kirjastoon selailemaan lehtikasoja peruspaidan kaavan löytääkseni, joten yhdistelin tuota ylläolevaa ja aiemmin käyttämääni raglantunikaa. Seuraavaan paitaan voisi tehdä pari muutosta, mutta ihan kelpo tämäkin.

Suunnitelmissa on siis lisää t-paitoja itselle. Olen nyt reilun 1,5 vuoden äitiys- ja imetyspaitakauden jälkeen palaillut vanhan paitavalikoimani pariin ja moni muuten kiva paita on ärsyttävästi turhan lyhyt. Samanlaisia ne olivat ennenkin, mutta nyt olen vissiin tottunut pidempiin helmoihin ja olipa kiva keksiä, että itse tekemällä saa sen pituisia kuin tahtoo :) Riski tietysti on, että muuten niistä sitten tuleekin mitä sattuu...

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Kuminauhattomia housuja

Näihin omiin kesähousuihin on kyllä tarkoitus laittaa kuminauha vyötärölle, mutta en pelkkää kuminauhanpätkää viitsi tähän hätään ruveta hankkimaan. Onhan sitä kesähousukeleihin vielä vähän aikaa kai.

Ohjeena käytin velourhousuja Suurestä käsityölehdestä 11-12/2009. Lahkeensuut tein erilailla kuin ohjeessa, kun resorimaiset kaitaleet farkkukankaasta eivät tuntuneet niin luontevilta kuin käännetyt lahkeet. Tulikohan niistä oikeasti noin eripariset kuin kuvassa näyttää..? Langanpäätkin jäivät tyylikkäästi leikkaamatta.

Kangas on silitystä inhoavan unelmaa, ohutta ryppyistä puuvillaa. Eurokankaasta myyjän suosittelemana. Hieman epäilytti, miten joustavalle kankaalle tehty ohje toimii joustamattoman kankaan kanssa, mutta ihan hyvinhän se. Malli ei ole muodoilleni paras mahdollinen, mutta tarkoituksessaan eli lähinnä kotioloissa pidettävinä ihan toimivat. Kunhan vain saa sen kuminauhan hankittua.

Jämäpaloja ei juuri jäänyt, mutta sen verran sentään, että sain aloitettua valmistautumisen kuopuksen nukkeleikkiaikaan :)



Testissä Suuren käsityölehden 4/2007 housut Baby Born -nukelle. Esikoisen nukke on pienempi, joten aika reilut pöksyt ovat sille. Vyötärö ei kuitenkaan tässä käytössä kaipaa kuminauhaa. Kuja sellaiselle on olemassa, joten sen voi pujottaa jos alkaa tuntua tarpeelliselta.

Kukkaunia


Kuopus nukkuu toistaiseksi unipussissa, mutta viimeistään kesähelteillä saa siirtyä sieltä peiton alle. Mielessä oli ehtinyt käydä, että voisi hankkia jotain pirtsakampaa pussilakanaa esikoiselta periytyvien lisäksi, kun anoppilan aarreaitasta löytyi tällainen ihanainen kangas. Riitti pitkältä sivulta taitetuksi pussilakanaksi ja hyvin ohuin saumavaroin vauva-tyynyliinaksi. Jämistä sai esikoisen Vauvanukkekin oman setin. (Esikoisella on tapana nimetä kaikki lelunsa näin kovin epämielikuvituksellisesti :) )



Tyynyn sisällä on äitini kaapinpohjilta löytämä palanen vaahtomuovia kaksinkerroin taitettuna. Peitto on pelkästään kaksinkertaista kukkakangasta.

Taas vähän siteitä



Täydennystä omaan ja kaverin kestosidevarastoon. Etanabambuiset tehty tilaustyönä kaverille, muut jämäkankaista itselle. Edelleen Myllymuksujen sideohjeiden mukaan tehtyjä eli kosteussuojana siteen sisällä softista, alapinta ohutta collegea. Imuna näissä yhden bambu-hamppukerroksen lisäksi kerros bambu-puuvillakankaan jämiä. Nolottavan epäsiistejä näistä tuli, mutta toivottavasti edes toimivia.

lauantai 24. huhtikuuta 2010

Punaista ja valkoista

Alussa oli kaksi punavalkoista Nanson vaatetta.



Yöpaidan sain anopilta käyttämättömänä kierrätettäväksi. T-paita tuli vastaan kirpparilla eikä sitä kerta kaikkiaan voinut jättää sinne, vaikka oli omaan käyttöön ihan liian pieni.

Sitten oli loistava suunnitelma ja kun se vihdoin pääsi teoriasta käytäntöön, ei-ihan-niin-loistavia havaintoja. Kuten se, että käytetyn ja käyttämättömän vaatteen valkoinen on ihan eri asia. Tai se, että jos leikkaa samalla kertaa kaksi hihaa mukamas samasta kohdasta kuosia, ei niistä välttämättä kuitenkaan tule ihan samanlaiset.

Lopussa on kaikesta huolimatta kaksi punavalkoista vaatetta.



Paita tyttärelle ja hame äidille. Paidassa käytin apuna 92-senttisen peruspaidan kaavaa Ottobresta 1/2010. Hameeseen ompelin vyötärölle niin leveän pidennyskaistaleen kuin kangasta riitti ja siihen kuminauhakujan. Ei nyt varsinaisesti lempiväriseni, mutta ihan passeli kesäiseen hiekkalaatikon reunalla istuskeluun.