sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Tein itse ja säästin




Kävin viikko sitten Helsingin Narinkkatorilla ihanassa käsityöstapahtumassa ja löysin vaikka mitä ihanuuksia. Yhtä sun toista tuli ostettua, mutta tällaisista (tai no, ehkä vähän siistimmin toteutetuista) en maksanut 6 e/kpl,vaan nappasin mukaani pelkän idean. Surruttelin niin monta kuin leveästä kuminauhanpätkästä riitti, mutta pari lahjoitin jo innoissani eteenpäin (en sitten malttanutkaan odottaa jouluun niiden kanssa, vaikka alun perin niin suunnittelin). Hyvin toimii, ja lahjottavani olivat samaa mieltä kuin minä itse, että tarpeeseen tulee.

Puikoilla joululahjan alkua pikkuveljelle. Nähtäväksi jää, pääseekö tämän vai ensi vuoden joulupakettiin. Kyllä tuo neulominen sen verran ranteessa tuntuu, että pitää ankarasti säännöstellä neulomiseen käytettävää aikaa.


Olin jo vähän kaipaillut pyörääni satulasuojaa,kun esikoinen kuin tilauksesta sai kurahousunsa puhki polvesta, niin että sopiva materiaali oli tarjolla. Tehty samalla SK 7/11 ohjeella kuin aiemmin (edellisistä rikkinäisistä kurahousuista) lasten pyöriin tekemäni suojat. Olisihan tuon toki voinut muotoilla täsmälleen oman satulan malliseksi, mutta valmiskaavakin toimii ihan hyvin, niin mitä sitä suotta...


Ja sitten vielä yksi kierrätyshenkinen keksintö: ota 1 kpl käytöstä poistettuja kauluspaitoja, leikkaa hihat pois ja ompele reiät umpeen - tadaa, lapsellasi on parturinviitta ihania kampaamoleikkejä varten :D Ihan täydestä menee, ja ylimmäisen napin saa sopivasti lapsen päällä kiinni. Jos ja kun joku aikuinen päätyy parturintuoliin, täytyy tyytyä kuvittelemaan, että kampaaja aloittaa kiinnittämällä viitan.

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Surautteluja


Tässä jo reilun viikon takaisen iltapäivän tuotokset, aiemmin en ole joutanut bloggaamaan :) Lasten leikkiessä kaikessa rauhassa keskenään sain ommeltua kasaan kaikki aikoja sitten leikkelemäni pikkujutut. Reilu 1,5 tuntia siihen meni eikä kukaan tullut kertaakaan roikkumaan hihaan!


Nukenvaatevaraston täydennystä. Hame pilvitrikoon jämistä, vihreäraitainen paita/mekko on miniversio omasta iänikuisen vanhasta paidastani alkuperäistä pääntietä hyödyntäen sekä yöpuku samasta vanhasta yöpuvustani, josta jo yhden nukkekokoisen tein. Anopilta lainattu loistoidea käyttää valmista napitusta! Housut leikkasin ihan kaavan kanssa (SK4/2007), muut vapaalla kädellä. Yöpuvun paidassakaan ei ole erillisiä hihoja vaan etu- ja takakappaleet ovat T-muotoiset, ja hyvin toimii :)



Lisää ikivanhojen jämäkankaiden jalostamista hyötykäyttöön: kuljetuspussukka matkoja varten ja säilytyspussukka sukkapuikoille. Jälkimmäisestä olen sangen ylpeä. Mallia kyllä katsoin pidempien puikkojen kotelosta, jonka olen joskus saanut lehtitilauksen kylkiäisenä. Tämän tekemistä olin suunnitellut jo pitkään. Vielä voisi kangastussilla merkitä puikkojen koot lokeroihin, mutta ei tässä kiirettä. Nimittäin kaiholla katselen noita sukkapuikkoja ja mietin, uskaltaisinko testata ranteen kestävyyttä, mutta en taida tässä työnalun kynnyksellä uskaltaa.

Nämä ovatkin todellisia nostalgiakankaita. Vaalemmasta kukkakankaasta tein ysiluokalla lappuhaalarit, jotka olivat tosi ahkerassa käytössä pitkän aikaa, ja tummemmasta kankaasta samoihin aikoihin kannet rippi-Raamattuuni.


torstai 25. heinäkuuta 2013

Karhuhousut ja kaloja


Pitkästä aikaa uusia käsitöitä! Ei sillä etteikö tässä välissäkin olisi ollut intoa tehdä mitään, mutta satutin keväällä käteni niin, ettei se vieläkään ole ihan kunnossa. En tiedä milloin uskallan kokeilla neulomista, vaikka kovasti jo syyhyttäisi. Kankaiden leikkaus ja koneella ompelu sujui nyt ihan ok.


Olen jo pitkään kaipaillut sopivan kokoisia olohousuja itselleni. Parit viimeksi ostamani ovat osoittautuneet himpun verran liian lyhyiksi lahkeista, ja rupesin jo miettimään, onko se tehtävä itse, että saa riittävän pitkät. Kun kaava kolahti pyytämättä suoraan postilaatikkoon, niin olihan se sitten käytävä hakemassa kangasta ja ryhdyttävä hommiin.

Kaava siis uusimmasta Suuresta käsityölehdestä, koko XL paitsi lahkeissa senttitolkulla ylimääräistä. Kangas velouria Eurokankaasta (Sellon vasta-avatusta). Ihanan tuntuiset jalassa eivätkä ainakaan ole liian pienet mistään kohdasta! Vähän liiankin isot ehkä, mutta ehkä se on vain hyvien olohousujen ominaisuus.

Nuorempi lapsi nimesi edelliset, myös ruskeat olohousuni Karhuhousuiksi, ja nämä ovat pehmoisuudessaan vielä karhumaisemmat :)

Lopusta kankaasta tuli kalaperhe. Isoimman kalan ohje samasta Suuresta käsityölehdestä, pienemmät omasta päästä. Täyte kaivettu vanhan tyynyn sisältä ja nappisilmät kaiveltu anopin aarrelaatikoista.

perjantai 15. helmikuuta 2013

Mittatilaustöitä

Tein tämmöisiä.

Jaa mitä ne ovat? No tietenkin pukuja 4-vuotiaan ihanille synttärilahjaponeille, ettei raukkojen tarvitse palella.


tiistai 12. helmikuuta 2013

Sukkamummo täällä hei

Viime aikoina olen tehtaillut villasukkia sitä tahtia, että edellisiä en malttanut edes päätellä ennen kuin aloitin (ja lopetinkin) seuraavat. Ihan omaan käyttöön kaikki, että sikäli tämä ei ihan oikeaa sukkamummoutta vielä ole :D


Ensin polvimittaiset pitsikuviosukat joululahjaksi tätä tarkoitusta varten toivomastani tummanviininpunaisesta 7-veikasta. Ohje Novitan 7 veljestä -lehdestä tietenkin. Vaihtelua perus-sukkailuun paitsi (helppo) pitsikuvio, myös se että sukka aloitettiin varpaiden kärjestä ja sitämyöten piti opetella uudenlainen kantapääntekotekniikka. Pari harjoituskantapäätä piti tehdä ja purkaa, ja kaivella vähän perusteellisemmat ohjeet kuin tuossa lehdessä oli, ennen kuin onnistui. Sitten kun rupesi onnistumaan, niin tulikin tosi siistit tiimalasikantapäät.


Seuraavat sukat akuuttiin tarpeeseen eli kaveriksi pari postausta aikaisemmalle neulemekolle. Idea ja varren siksak-kuvio mistäpä muualtakaan kuin kohta riekaleiksi selatusta Novitan 7 veljestä -lehdestä. Ohjeen mukaan koko sukka kantapäästä varpaisiin tehtäisiin samalla langalla, mutta oli minusta turhan synkkä eikä tuo viininpunainen olisi riittänyt eikä erityisemmin mekkoon sopinutkaan. Kuvasta näkyy vähän huonosti, mutta kantapää on siis neulottu viininpunaisella, jonka kaverina varressa Raitaa. Jalkaterä on Nostalgiaa, paitsi raidat ja kärki taas viininpunaista.

Olen nyt kolmet viimeiset sukat tehnyt parin molemmat yksilöt vaihe vaiheelta vuorotellen, enkä tästä tavasta taida enää luopua. Hivenen verran palkitsevampaa, kun ensimmäisen valmistuttua ei tarvitse aloittaa toista alusta, vaan on enää pieni pätkä toista jäljellä.

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Synttärijuttuja

Helmikuu on synttärikuu: ennen kuun puoltaväliä juhlitaan paitsi molempien meidän lasten, myös useamman kaverinsa synttäreitä. Olin jo melkein menossa kauppaan ostoslistalla lapsellista lahjapaperia ja pieniä pusseja ongintasaaliita varten. Menin sittenkin kangaskaapin kautta ompelukoneelle.

Meidän lasten ja naapurintytön lahjat on jemmattu tarpeettomaksi jääneeseen verhokankaaseen. Tuotekehitysosastolle vinkkiä, että jos pussit olisivat vähän korkeampia, kiinni solmiminen sujuisi vähän helpommin.

Omilla synttärikutsuillani lapsena ongittiin aina, ja jatkan perinnettä, vaikka meillä ei olekaan yläkertaa, josta ongen voi kätevästi laskea rappukuiluun. Onnistuu se yhdessäkin tasossa, ja tänä vuonna saaliina on tällaisia pussukoita. Vihreät on leikattu vanhan Mari-paitani jämistä, oransseihin kului lähes kaikki loppu anopilta saadusta, useammassa työssä hyödynnetystä pussilakanasta.

(Luonteelleni tyypillisesti nämä ovat valmiina nyt, kun ei vielä edes ole tammikuu. Ongintapussien sisällötkin on mietitty. En toden totta ole niitä, jotka eivät saa aikaiseksi ellei deadline paina päälle. Ajatuskin ahdistaa.)

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Urotyö

Ylpeänä esitän: todennäköisesti suurin aikaansaamani neule, ainakin käyttökelpoinen sellainen :)


Näin tämän mekon mallinuken päällä Kädentaitomessuilla marraskuussa enkä kertakaikkiaan voinut olla ostamatta siihen lankoja. En ole koskaan uskaltautunut kokeilemaan pitsi- tms. neuleita, koska vasenkätisenä ei voi vain suoraan seurata ohjetta, vaan täytyy osata soveltaa. Tämän mallineule kuitenkin näytti symmetriseltä ja suht yksinkertaiselta, joten päätin uskaltaa.

Ensin piti hoitaa joululahjaneulomukset alta pois, mutta joulukuun alussa aloitin, ja viime viikonloppuna tuli valmista. Hämmentävän tehokasta, sanoisin :)

Mekon neulominen oli tosi hauskaa ja alkukankeuden jälkeen juuri sopivan haastavaa. Ihan harmitti, kun sain kohoneuleosuuden tehtyä ja piti siirtyä tekemään pelkkää joustinneuletta. Malli on tosi yksinkertainen: kohoneuleosuudessa muutama reunasilmukan kavennus, kädenteillä ja pääntiellä pelkkää suoraa.

Ohje on Novitan 7 veljestä -lehdestä, lanka helmaosuudessa 7 veljestä raitaa ja yläosa 7 veljestä nostalgiaa. Yksi kerä kumpaakin jäi yli, pitäisiköhän tehdä vaikka sävy sävyyn villasukat :)